Trauman vaikutus persoonallisuuteen

"Isäni oli 1950-luvulla hiljainen, kolmekymppinen suomalaismies. Vintissä oli puukirstussa hänen sotilasvaatteensa, nuo hienot ja salaperäiset "Mannerheimin-vaatteet". Lettipäisenä pikkutyttönä en ymmärtänyt, että tässä kirstussa oli osin myös hänen hiljaisuutensa salaisuus."

    Ihmisen persoonallisuus määrittää tämän yksilönä. Persoonallisuus on kokonaisuus, johon kuuluu esimerkiksi luonteemme, temperamenttimme ja jopa ulkonäkömme.

    Psyykkinen trauma voi muuttaa pysyvästi persoonallisuutta. Jopa yksittäinen, syvä traumaattinen kokemus voi johtaa tähän. Yleensä tarvitaan kuitenkin jatkuvien tai toistuvien traumaattisten tilanteiden kokemista. (Soili Poijula) On kuitenkin tärkeää muistaa, että suurimmalle osalle ihmisistä ei psyykkistä traumaa tai PTSD:tä (posttraumaattinen stressihäiriö) muodostu, vaan he pystyvät jatkamaan elämäänsä ilman suurempia vaikeuksia (B.A. Van der Kolk). Herkkyys traumojen aiheuttamille muutoksille löytyy yksilön ominaisuuksista. Esimerkiksi kyvyttömyys käsitellä ongelmia on ominaista estyneelle persoonallisuudelle.

    Ne ihmiset, joille psyykkinen trauma muodostuu, "jäävät kiinni" tapahtumaan. Muut traumaattinen kokemus saa aikaansa vain väliaikaisesti (Van der Kolk). Mielestämme tässä voi nähdä eron eri ihmisten persoonallisuuksien välillä. Toiset kokevat asiat eri tavalla kuin toiset, ja reagoivat myös kokemuksiin eri tavoilla. Traumaattisen tapahtuman uudelleen eläminen aiheuttaa psyykkisen trauman ja sitä myötä persoonallisuuden muuttumisen. Itse traumaattinen tapahtuma ei ole vastuussa psyykkisen trauman synnystä.

    Pennebaker (1980) on kiteyttänyt hyvin erilaisten persoonallisuuksien suhtautumisen uusiin kokemuksiin:

"Ihmisen kokemukset ovat usein kuin vanha kaappi, jonne tungetaan jatkuvasti uutta, mutta vanhaa heitetään vain säästeliäästi pois. Kaapin sisältö voi rypistyä ja nuhraantua, ja osa hautautuu kaiken tavaran alle, mutta siellä ne kuitenkin ovat. Ihmisten kaapeissa on suuria eroja. Toiset pitävät kaappinsa järjestyksessä. Vanha pois ja uutta tilalle. Sama pätee myös ns. traumaattisiin kokemuksiin. Osa pystyy ne käsittelemään, osalle ne ovat jatkuva taakka."

    Gustav Schulmanin mukaan paha trauma muuttaa ihmisen persoonallisuutta pysyvästi, eikä ole tarkoituksenmukaista, että sitä edes yritetään saattaa ennalleen. Traumasta selviämisessä on hänen mielestään olennaisinta oppia hyväksymään itsensä traumatisoituneena ja jatkaa elämää muistojen kanssa.
 

Persoonallisuuden pysyvyys

    Ihmisen persoonallisuutta pidetään yleensä pysyvänä, lähes muuttumattomana asiana. Esimerkiksi asenteet ja arvot, älykkyys sekä kognitiiviset tyylit eli tavat lähestyä jotakin tehtävää/ongelma luetaan persoonallisuuden ominaisuuksiksi tai piirteiksi. (Markku Ojanen)

    Eri teoriat ovat nähneet ihmisen persoonallisuuden joko hyvin pysyvänä tai alati muuttuvana. (Ojanen 1993)

                                Pysyvyyttä korostavat teoriat:

• PIIRRETEORIAT
• PSYKOANALYYSI
• SOSIOBIOLOGISET NÄKEMYKSET

• BEHAVIORISMI
• SOSIAALIPSYKOLOGIA
• HUMANISTINEN PSYKOLOGIA

    Markku Ojanen on laatinut karkean taulukon persoonallisuuden eri alueista. Taulukosta ilmenee ulkonaiset ja pinnalliset alueet sekä sisäiset asiat. Traumaattisen kokemuksen myötä ylempänä esitetyt pinnalliset asiat muuttuvat helposti, kokemuksen vakavuudesta riippuen sisäiset muutokset ovat mahdollisia.
 
 

    Esimerkkinä trauman aiheuttamasta muutoksesta ihmisen persoonallisuudessa on yllättävä keskitysleirille joutuminen. Vankeuden aikana muutoksia tapahtuu monella persoonallisuuden alueella, jopa syvimmillä. Arvot muuttuvat väkisin, tiedot ja taidot eivät välttämättä katoa, mutta ne ovat hyödyttömiä.
 

Mikä tekee jostakin asiasta sellaisen, että se muuttaa persoonallisuutta?

    Markku Ojasen mukaan nämä tekijät yleensä edistävät muutosta:

1. Koskettavuus
2. Pitkäaikaisuus
3. Laaja-alaisuus
4. Yhteyksien katkeaminen
5. Yllättävyys
6. Epämääräisyys
7. Norminvastaisuus
8. Salattavuus
9. Pelottavuus
10. Rajoittavuus

    Voisi olettaa, että kaikkein vaikeimpia ovat sellaiset muutokset, jotka äkillisesti rajoittavat elämää, ja joita on vaikea tai mahdoton hyväksyä. Esimerkiksi väkivallan kohteeksi joutuminen tai läheisen ihmisen kuolema voisivat olla tällaisia. Lehman (1987) on todennut, että tällaisen tapahtuman jälkeen ihmisen psyykkinen tila on vielä useiden vuosienkin jälkeen selvästi huonompi kuin vertailuryhmällä. Muutokset koskettivat useita persoonallisuuden alueita.
 
 

Mitä persoonallisuuden osia trauma muuttaa?

• Tunteiden hallinta vaikeutuu, ja voi seurata vihaa, ärtyisyyttä, aggressiivisuutta ja hysteriaa. Voi ilmetä myös itsetuhoisuutta ja korostunutta riskinottoa sekä vaikeuksia seksuaalisuhteen säätelyssä.
• Keskittymiskyky ja havainnointikyky heikkenee, mielenkiinto ulkopuolisiin asioihin vähentyy ja esiintyy tarkkaavaisuusongelmia. Lapsilla on oppimisvaikeuksia.
• Toimintakyky voi lamaantua. Ihmisestä voi tulla lähes täydellisesti työkyvytön.
• Minäkäsitys muuttuu. Ihminen alkaa mitätöidä itseään ja häpeää tapahtunutta.
• Ihmissuhteissa tapahtuu muutoksia. Kun on vaikea kontrolloida omia tunteita, tulee ongelmia myös sosiaalisissa suhteissa. Ihminen ei luota kehenkään eikä pysty hienojakoisesti erittelemään toisten tunteita, vaan tulkitsee kaiken vihaksi itseään kohtaan.
• Psyykkinen kokemus voi aiheuttaa myös fyysisiä oireita, esimerkiksi unettomuutta, hengitysvaikeuksia, sydämentykytystä, ruokahaluttomuutta ja kipuja.
• Asianomaisen koko maailmankuva saattaa muuttua. Hän ei usko maailman oikeudenmukaisuuteen, eikä hän usko tulevaisuudessa olevan mitään hyvää.

         Takaisin etusivulle